Rendevouz - "meidän" ravintola

Seurapiireissä

Sain tänään tekstarin intialaiselta uudelta ystävältämme, että tsekkaa Bangalore Times sivu 5. Ja siellähän me edustettiin Suomea kuvissa, jotka oli otettu niissä allasbileissä, joissa olimme aikaisemmin. Ne tyypit, jotka tavattiin viime lauantaina oli ollut samoissa bileissä, mutta ei oltu vielä silloin tavattu. Nyt oltiin sitten samalla sivulla kuvissa niiden kanssa, pieni maailma tai paremminkin pienet bilepiirit Bangaloressa!

Salla, meidän Suomi-neito keskellä.

Ei tainnu olla ihan Anthony, mutta muuten on nimet oikein.

Viimeinen päivä psykiatrian harjoittelussa

Viimeisenä päivänä meidän oli tarkoitus lähteä johonkin kylään tutustumaan siellä annettavaan hoitoon, mutta asiat taas ei mennyt ihan käsikirjotuksen mukaan intialaiseen tyyliin. Odotettiin ja odotettiin koko päivä ja sit ei päästykään mihinkään. 

Räpsittiin sit viel viimeisiä kuvia sairaala-alueelta ja yritettiin viihdyttää toisiamme parhaamme mukaan. Päivän päätteksi saatiin hakea sertifikaatit toimistosta, että ollaan nyt siis tosi päteviä mielenterveyshoitajia. Näille nämä kaiken maailman todistukset tuntuu olevan tosi tärkeitä. Ei taida Suomessa tehdä tuolla paperilla kyllä yhtään mitään. 

Aika vapautunut olo on kun ei tarvi tuonne enää mennä, mutta ihan mielenkiintoisia kokemuksia on kertynyt jakso aikana. Nyt nautitaan ansaituista vapaista ja tiistaina alkaa harjoittelu jossain kylässä terveydenedistämis hommissa. Siistiä!

Riksalla viimeistä kertaa tähän harjoitteluun!

Noilla penkeillä on tullut jonkin verran istuskeltua.

Ajankulutusta

Etelä-Pohojammaa vs. Pohjois-Pohojamma

Pienet on ilon aiheet!

Vaihto puolessa välissä

Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti ja enää puolet vaihdosta on jäljellä. Toisaalta vaikka Suomesta kaipaa monia asioita, myös Intia on jättänyt sellaiset jäljet sydämeen, että jonain päivänä saatan tulla tänne vielä takaisin. 

Meidän vaihtoporukka on myös todella mahtava, täynnä ihania typpejä joista on muodostunut uusi pieni perhe mulle. Tulee kyllä valtava ikävä kaikkia sitten kun joku päivä täältä lähdetään kuka mihinkin suuntaan matkaamme jatkamaan. Mutta onneksi vielä on yhteistä aikaa jäljellä, ehkä tullaan sit jonkun viiskymppisille tänne takas! Tässä muutamia mukavia tähän astisesta kuva-arkistosta. 

Sada sukhi raho! Always be happy!

Paljon ihania hetkiä yhdessä!