maanantai 28. helmikuuta 2011
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Kotikadun eläimet ja sunnuntain kirjalöydöt
lauantai 26. helmikuuta 2011
Harjoittelu alkoi ja nähtiin Amma
24.2.2011 Keskiviikko
Ensimmäinen päivä harjoittelussa oli avovastaanotolla pääasiassa seuraten gynekologeja työssään ja jutskaillen hoitajien kanssa. Aamulla kyllä piti vielä käydä hieman keskusteluja, että pääsi edes vähän tavoitteita vastaavalle osastolle kun olivat laittamassa mua synnytysosastolle. Aika paljon saatiin irti päivästä vaikka vaan seurattiin eikä itse tehty käytännössä mitään. Nähtiin mm. kuparikierukan poisto ja papakoe intialaiseen tyyliin. Jonkinlaista ehkäisyneuvontaakin siellä annettiin, mutta ei vielä tuo kannadan kieli oikein suju, joten paljon siitä meni ohi korvien.
25.2.2011 Torstai
Ajettiin riksan kyydissä noin puolentoista tunnin matka tapaamaan äiti Ammaa ja siellä oli pari muutakin tyyppiä, eli halailut jäi sikseen. Tunnelma oli katossa.
26.2.2011 Perjantai
Tänään mentiin aamulla vastaanotolle taas harjoitteluun, mutta ei sielä oltu kun päästiin kuuntelemaan Antenatal programme workshoppia, jonka mainoksen olin nähnyt jo aikaisemmin sairaalassa. Luento oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen. Tehtiin myös paljon joogatyyppisiä käytännön harjoituksia, millä voi valmistautua synnytykseen, lievittää synnytyskipua ja auttaa palautumaan synnytyksestä.
torstai 24. helmikuuta 2011
Kuvatuksia
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Toinen viikko alkoi!
20.2.2011
Sunnuntai päivä eli vapaa päivä. Käytiin ostoksilla maanantain tervetulojuhlaa varten ja syötiin tosi hyvät kiviuunissa paistetut pizzat. Illalla valmisteltiin esityksiä tervetulojuhlaa varten. Osa porukasta muodosti kuoron ja loput teki koreografian toiseen kappaleeseen ja toisessa tanssittiin humppaa. Ei tarvinne sanoa kummassa minä olin. Aika hyvin se homma eteni ottaen huomioon että pojat ei ollut koskaan aikaisemmin tanssinut humppaa. Lisäksi tehtiin PowerPoint esitys Suomesta.
21.2.2011
Yliopistolla järjestettiin meille tervetulojuhla jossa oli tanssiesityksiä, puheita + meidän esitykset. Saatiin myös kastimerkit otsaan ja jasminin kukista tehdyt leit kaulaan. Meidän esitys ei mennyt ehkä ihan suunnitelmien mukaan mutta hyvin me vedettiin ja porukka tykkäs.
Juhlan jälkeen käytiin kaupassa ostamassa kynttilöitä, pari kakkua ja intialaista punaviiniä meidän open ylläri-läksiäispippaloihin jotka järjestettiin kattoterassilla. Kumpikin viini oli kyllä sen verran erikoista, että ei tarvi varmaan enää intialaista ostaa. Viini täällä on muutenkin ihan Suomen hinnoissa.
22.2.2011
Aamulla oli tarkoitus lähteä klo 8.30 kohti Sagar sairaalaa tutustumaan, mutta yllättäen bussikuski oli puolitoista tuntia myöhässä eli kymmeneltä päästiin matkaan. Kierreltiin sairaalan eri osastoilla. Tässä sairaalassa oli jo enemmän potilaita kuin tuossa missä kävimme aikaisemmin eikä se ollut niin hotellimainen aulaa ja sviittiä lukuun ottamatta. Osastot oli aika tunkkaisia ja jonkin verran kosteusvaurion hajua siellä leijaili. Käytiin vastasyntyneiden teholla, teho-osastolla, miesten osastolla, naistentautien osastolla, labrassa, veripankissa jne. Mielenkiintoista oli se, että moneen paikkaan mennessä täytyi riisua kengät ja siellä me sitten käveltiin paljain jaloin eri osastoilla levittäen ties mitä jalkapohjissamme paikasta toiseen. Muutenkin laitteet ja välineet oli aika vanhan näköisiä.
Sairaalassa kierreltyämme lähdimme yliopistolle. Päivän kohokohta oli kulkukorttien ja harjoittelupaikkojen saaminen, mutta muuten oikeastaan odotimme koko ajan jotain ja täytimme erinäisiä lomakkeita siinä välillä.
Mun harjoitteluiksi siis varmistui 2 vko antenatal clinic samaisesse sairaalassa jossa olimme tutustumassa(jotain äitiysneuvolan kaltaista), 3 vko community health nursing jakso jossain kylässä paikallisten opiskelijoiden kanssa sekä 5 vko mental health jakso NIMHANSsissa.
Illalla käytiin ottamas kopioita maahan rekisteroitymistä varten.
23.2.2011
Aamulla lähdettiin bussilla, joka oli taas myöhässä FRRO:lle rekisteröitymään maahan. Siellä menikin sitten aika kauan, kun kuljettiin tiskiltä toiselle kaikkien virallisten papereittemme kanssa ja paivän päätteksi saatiin rekisteröitymistodistukset käteen. Melkoiset on nämä byrokratian rattaat täällä, paperiversiona vielä.
Iltapäivällä käytiin Oasis-ostoskeskuksessa joka muistutti hieman Stockmannia. Löydettiin vihdoin jooga-matot. Siellä oli valtava Spar josta sai vaikka mitä, luomuruoka valikoimaakin oli jonkin verran. Taidan tästä edes tehdä kaikki ruokaostokset siellä.
Illalla pidin muutamille meistä Pilates-tunnin kattoterassilla ja teki kyllä aika hyvää pienen tauon jälkeen.
Huomenna meillä nyt alkaa vihdoin harjoittelu. Aamulla lähdetään riksalla kohti sairaalaa, jännää!
Kuvat tulee myöhemmin, netti on nyt niin hitaalla tuulella.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Puttaparth 19.2.2011
Aamulla lähdettiin minibussilla kohti Puttaparthia päämääränä orpokoti. Matka Bangaloresta kesti n. neljä tuntia. Kaikki lapset oli jo vastassa meitä kukkien kanssa portilla kun päästiin perille. Olivat niin herttaisia ja liikuttavia. Ikähaitari oli 4-14 vuotta ja lapsia oli 30. Paikalla myös orpokodin perustaja Noor ja hänen saksalainen kihlattunsa Christina.
Orpokodissa opetetaan lapsille Maria Montessorin menetelmällä. Lapset osallistuvat kaikkeen taloudenhoidosta puutarhanhoitoon. Opettaja asuu lasten kanssa talossa jota ympäröi suuri piha jossa on kaikenlaisia viljelmiä. Ympäristö oli oikein idyllinen lasten kasvatukseen.
Tuliaisiksi vietiin puuvärejä, paperia, hyppynaruja, jalkapalloja ja karkkia. Lapset esittivät meille lauluja sisällä ja kierreltiin katsomassa puutarhaa. Kaikki oli tosi suloisia, itsenäisiä ja reippaita. Kuvat kertoo ehkä enemmän kuin sanat.
Noori ja Christina vei meidät sen jälkeen uimaan mikä oli aivan ihana yllätys. Puttaparthissa on paljon kuumempi kuin Bangaloressa. Ei meillä mitään uimapukuja mukana ollut, mutta veteen oli kyllä pakko päästä kuka missäkin vaatetuksessa. Sit käytiin syömässä paikallisessa intialaista ruokaa.
Intian tunnetuin pyhimys Sai Baba on syntynyt Puttaparthissa ja hänen kuvia ja nimikkopaikkoja on koko kaupunki täynnä. Käytiin Sai Baba ashramissa ja toivomuspuulla josta näkyi koko Puttaparth.
Noori vei meidät kotiinsa maaseudulle, jossa meillä oli kunnia tavata hänen isänsä, ayervedatohtori-jooga-meditaatio guru. Ei voi muuta sanoa kuin että viisas mies. Hän kertoi meille poikansa tulkkaamana meditaatiosta ja joogasta. Jooga on molempien aivopuoliskojen saamista tasapainoon siten että tunne- ja järkipuoli ovat molemmat tasaisesti käytössä ja saadaan yhteys sydämeen. Tämä on tie totuuteen. Meillä länsimaalaisilla kuin on tuo vasen järkipuoli enemmän kuormitettu kuin oikea aivopuolisko. Kovasti löytyy työstämistä.
Meditaatiosta hän näytti meille esimerkin joka olikin mulle jo tuttua David Wolfelta nimellä sun gazing. Auringon laskiessa mies tuijotti aurinkoa suoraan silmiin saaden siitä energiaa ja sen jälkeen näytti miten hän kanavoi energian ihoonsa.
Puutarhasta löytyi kaikki ayervediset kasvit eikä kukaan perheestä ollut sairas millään tavalla.
Päivä päätettiin Happiness-metsässä meditoiden nurmikolla huilun soittoa kuunnellen. Oli aika idyllistä. Kuvat kertokoon enemmän.
Tilaa:
Kommentit (Atom)